Blogi

Materiaalit kokoon uuteen tietopankkiin!

Olet varmaan huomannut maatalousaiheista tietoa etsiessäsi, että materiaali on levällään useassa eri Internet-osoitteessa. Jokaisella hankkeella on omat sivunsa ja kaikkien hankkeiden nimiä ei aina muista. Opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat hieman piilotettuna omaan järjestelmäänsä, vaikka työ olisi kuinka laadukas. Eikö olisi helpompi, jos tietoa löytäisikin enemmän ja laaja-alaisemmin yhdestä osoitteesta, jota myös päivitettäisiin aina tuoreella tutkimustiedolla. Tietoa olisi tarjolla vielä tiivistetysti ja kansantajuisesti ja kiinnostuneille löytyisi aina linkit laajempiin tiedostoihin tai käyttäjä ohjattaisiin aihetta käsittelevään osoitteeseen.

Nyt tällainen virtuaalinen tietopankki on kehitetty Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimissa hankkeissa. Internet-sivuston nimi on Maatila 2020 ja se löytyy osoitteesta http://maatila2020.savonia.fi/ . Sivustosta löytyy laskureita , tietokortteja, videoita sekä julkaisuja ajankohtaisista aiheista. Tietopankin materiaali on jaoteltu eri kategorioihin ja teemoihin niiden alle. Pisimmällä kategorioista materiaalin osalta ovat ravinteet, logistiikka sekä energia. Karja ja talous-osiot ovat vielä täysin alkuvaiheessa. Maatila 2020- tietopankki on julkaistu huhtikuun 17 päivä ja se on parhaillaan päivityksen alla. Materiaalia lisätään sivustolle koko ajan. Käy kurkkaamassa sivustoa edellä mainitussa osoitteessa ja anna palautetta info-välilehdeltä löytyvästä palautelaatikosta. Palautetta tullaan käyttämään apuna tietopankin jatkokehityksessä.

Kävisikö minun kodissani siivooja…….?

Tiedätkö sellaisen tunteen, kun tulet kotiin ja avaat oven ja eteisessä kengät ovat rivissä, koti tuoksuu puhdistusaineelle. Missään ei loju leluja, lehtiröykkiöitä, likaisia vaatteita, kirjoja, kiireessä jalasta potkittuja kenkiä… vaan sinut ottaa vastaan rauhallisesti taustalla soiva musiikki ja hämyvalaistus.. Kuulostaako elokuvan romanttiselta kohtaukselta? Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan kohtaus ihan tavallisesta elämästä, sillä tällaiseen kotiin sain palata pari päivää sitten.

Moni meistä on varmasti joskus likaisia ikkunoita tai saunaa katsoessaan miettinyt, että olisipa mukava, jos joku tulisi ja siivoaisi minun puolestani. Ajatus on kuitenkin usein hylätty hyvin nopeasti kun mietintää on viety pidemmälle ja keksitty monia selityksiä, miksi siivoojaa ei voi kutsua. Selitykset ovat usein tällaisia ’liian kallista’ ’ mitä ne naapuritkin ajattelisivat, laiskana pitäisivät’ ’enkö minä itse saa tätä muka tehtyä, millainen emäntä minä olen’ jne. Olet varmasti huomannut, että ihminen on todella lahjakas keksimään selityksiä asioille. Mitä jos nyt selittäisitkin itsellesi miksi minä tarvitsen sen siivoojan?

Se onnen tunne, kun saat tulla töiden jälkeen siivottuun kotiin, siitä useimmat meistä olisivat varmasti valmiita maksamaan, kun sen olisi yhden kerran kokenut! Miksi et kokeilisi?

Mitä jos nyt miettisit niitä selityksiä, miksi kutsua siivooja? Voisiko ne olla esim. ’jää aikaa olla lasten kanssa’, ’voin itse tehdä jotain tuottavaa työtä sillä aikana’, ’on helpompaa säilyttää siisteys arjessa’ ’ lisää omaa mielihyvää ja onnellisuutta’ ’ työllistän muita’ jne. kyllähän näitä selityksiä löytyy, kokeile vaikka!  ;)

ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUIDEN SAATAVUUS JA LAATU POHJOIS-SAVOSSA: Maidontuottajat talliyrittäjiä tyytyväisempiä

Eläinterveyden tekijät hankkeelle toteutettu opinnäytetyö: ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUIDEN SAATAVUUS JA LAATU POHJOIS-SAVOSSA
Hanketta rahoittaa Pohjois-Savon Ely-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Kirjoittaja: Tarja Rautiainen, agrologi (amk), Savonia Ammattikorkeakoulu, Iisalmi

Eläinlääkäripalveluilla on suuri merkitys maidontuottajille ja talliyrittäjille, koska taloudellinen tuotos riippuu eläinten terveydestä. Eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua tutkittiin Pohjois-Savon alueella kyselytutkimuksella, jonka kohderyhmään kuuluivat maidontuottajat ja talliyrittäjät. Maidontuottajille suunnattuun kyselyyn vastasi 227 maidontuottajaa ja vastausprosentiksi saatiin 40,3 %. Talliyrittäjiä vastasi 33 ja vastausprosentiksi saatiin 19,4 %. Maidontuottajissa oli lähes yhtä paljon miehiä ja naisia kun taas talliyrittäjistä valtaosa oli naisia.

Eläinlääkäripalveluiden käyttäminen

Tutkimukseen vastanneista maidontuottajista valtaosa ilmoitti käyttävänsä vain kunnallisia eläinlääkäripalveluita. Talliyrittäjät puolestaan käyttävät kunnallisten palveluiden lisäksi usein myös yksityisiä eläinlääkäripalveluja. Sekä maidontuottajat että talliyrittäjät käyttävät eläinlääkäripalveluita pääasiassa kerran kuukaudessa tai harvemmin. Muutama maidontuottaja käyttää palveluita myös viikoittain. Maidontuottajat ilmoittavat käyttävänsä eläinlääkäripalveluita kaikista eniten sairauksien ja hedelmällisyyshäiriöiden hoitoon sekä jalostuksen apuna. Talliyrittäjät taas kääntyvät eläinlääkärin puoleen eniten tapaturmien hoidon ja ennaltaehkäisevän hoidon takia.

Eläinlääkärin ammattitaito on tärkeä asia

Ylivoimaisesti suurin osa sekä maidontuottajista että talliyrittäjistä nimeää eläinlääkärin tärkeimmäksi ominaisuudeksi ammattitaidon. Koska eläinlääkärin työ on asiakaspalvelutyötä, korostuu vastauksissa myös asiakaspalvelun laadun merkitys: suuri osa talliyrittäjistä on jättänyt kutsumatta eläinlääkärin paikalle, jos ei-toivottueläinlääkäri on päivystänyt.

Saatavuus ja laatu -eläinlääkäripalveluiden avainasiat

Eläinlääkäripalveluiden hyvällä saatavuudella tarkoitetaan, että yhteyden saaminen eläinlääkäriin on helppoa ja että palvelu saadaan nopeasti. Tutkimusten tulosten perusteella maidontuottajat ovat arkipäivisin pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä eläinlääkärin saatavuuteen, mutta pyhäpäivisin ja viikonloppuisin saatavuus koetaan hieman heikommaksi. Talliyrittäjien keskuudessa mielipiteet jakautuvat siten, että arkena reilu kolmanneskokee saatavuuden hyväksi, kohtuullisena ja huonona saatavuuden kokee noin 28 % vastaajista. Pyhäpäivisin tai viikonloppuisin noin 50 % talliyrittäjistä kokee saatavuuden heikoksi.

Valtaosa maidontuottajista ja talliyrittäjistä saa eläinlääkäriin tarvittaessa yhteyden joko aina tai usein. Maidontuottajat pitävät eläinlääkärin saapumisnopeutta pääasiassa nopeana ja talliyrittäjät melko nopeana. Pohjois-Savossa seutukunnalla on vaikutusta eläinlääkärin saapumisnopeuteen.

Maidontuottajat ja talliyrittäjät pitävät pääasiassa eläinlääkäripalveluiden hinta-laatusuhdetta kohtuullisena. Maidontuottajat pitävät kokonaisuudessaan eläinlääkäripalveluita valtaosin hyvinä, kun taas talliyrittäjät vain kohtuullisina. Viidesosa maidontuottajista kokee palveluiden laadun muuttuneen parempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana. Vastaavasti talliyrittäjistä yli 40 % näkee palveluiden huonontuneen samassa ajassa, koska hevosiin erikoistuneita eläinlääkäreitä ei ole riittävästi ja ajomatkat hevosklinikoille ovat pitkät. Kyselyyn vastanneista maidontuottajista noin 18 % kokee eläinlääkäripalveluiden laadun heikentyneen. Syiksi vastaajat mainitsivat vastavalmistuneet ja epävarmat eläinlääkärit, puutteen eläinlääkäreistä ja yhteyden saamisen hankaluuden.

Eläinlääkäripalveluiden tulevaisuuden näkymät

Maidontuottajat toivovat, että alueella on tulevaisuudessa ainakin yhtä laadukkaat eläinlääkäripalvelut saatavissa. Maidontuottajat näkevät hankaluutena syrjäisten seutujen pitämisen houkuttelevina vaihtoehtoina eläinlääkäreille; tulevaisuudessa päivystysmatkat voivat pidentyä koska maidontuotantotilojen vähentyessä tilojen välimatkat kasvavat. Eläinlääkäripalveluiden tarpeet saattavat myös muuttua koska suurilla ja laajentavilla tiloilla tarvitaan asiantuntemusta ennaltaehkäisevässä hoidossa entistä enemmän. Eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu tulisi kuitenkin taata myös muuttuvissa olosuhteissa. Talliyrittäjien tarpeita eläinlääkäripalveluiden suhteen ei saisi myöskään unohtaa. Hevostalous on maassamme kasvava ala ja hevosharrastajien sekä hoidettavien hevosten lukumäärä on kasvamassa. Tällä hetkellä talliyrittäjien mielestä suurin puute eläinlääkäripalveluissa vaikuttaisi olevan hevosklinikan puuttuminen alueelta. Monen talliyrittäjän iloksi tähän ollaan kuitenkin saamassa parannus, sillä Hingunniemeen rakennettavan eläinsairaalan rakentamisen aloitus on varmistunut.

Tutkimustulosten vaikutus eläinlääkäripalveluiden parantamiseen

Kyselytutkimuksen voivat hyödyntää mm. Pohjois-Savon kunnat suunnitellessaan eläinlääkäripalveluiden järjestämistä. Tutkimuksista tulee kuitenkin muistaa se, että talliyrittäjien osalta tuloksista ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska vastaajien lukumäärä ja vastausprosentti jäivät varsin mataliksi. Maidontuottajien osalta tulokset antavat hyvän kuvan Pohjois-Savon tilanteesta.

Märkiä peltoja, lieroja ja lantaloita

RAE-ravinnehävikit euroiksi hankkeessa käytiin vuoden 2012 aikana neuvonnallisella tilakäynnillä 40 maatilalla Pohjois-Karjalassa. Tilakäynneillä keskusteltiin laajasti maatilojen ympäristön hoidosta ja jalkauduttiin talouskeskuksen ympäristöön sekä pelloille tekemään lapiodiagnoosia maan rakenteesta.

Pelloilla näkyi sateisen kasvukauden esille tuomat ongelmat lohkojen vesitaloudessa. Sadonkorjuu märissä olosuhteissa oli pahimmillaan aiheuttanut urautumista ja muutoin lähes kaikilla lohkoilla oli nähtävissä maan rakenteen tiivistymistä. Myös syysmuokkauksia oli jäänyt jonkin verran tekemättä. Menneen kesän vauriot on hyvä huomioida jo tässä vaiheessa tulevia viljelytoimenpiteitä pohtiessa. Tällä kasvukaudella tuli esille ns. ongelmalohkot, joiden peruskunnostusta ja ojitusten kunnostusta on hyvä miettiä tulevia vuosia ajatellen.

Pellon lapiodiagnoosi ei vaadi hienoja laitteita eikä mittareita. Lapio on rouhea työkalu, jota myös käytettiin tilakäynneillä. Peltomaasta arvioitiin maan kasvukuntoa mm. maan rakenteen, maatumattoman kasvijätteen ja maan murustuvuuden perusteella.  Erityisesti ihastelimme lieroja, joita saattoi hyväkuntoisessa maassa olla hyvinkin runsaasti ja jopa eri liero lajeja.

Lantalat olivat käydyillä tiloilla riittävät ainakin vaadittavaan 8 kk varastointi tilavuuteen saakka.  Useilla tiloilla laskennallinen varastointi tilavuus oli jopa 12 kk tarpeeseen saakka. Lannan kuormaus alueille suositeltiin joillekin tiloille valettavaksi tiivistä laattaa.

Yleisimmät toimenpidesuositukset tilakäynneillä koskivat apilapitoisten nurmien lannoituksen vähentämistä sekä apilan ja muiden palkokasvien käytön lisäämistä.  Toistuvasti veden vaivaamia aloja on suositeltu jätettäväksi pysyvästi nurmipeitteiseksi. Peltojen peruskalkitukseen ja kasvien ravinnetarpeen mukaiseen lannoitukseen on annettu suosituksia.

Ympäristötuen erityistukisopimuksista esim. kosteikot ja perinnebiotoobit, on myös keskusteltu lähes joka tilalla, vaikka vielä ei olekaan tietoa millaisia erityistukia on haettavissa 2014 vuoden jälkeen.      

Tilakäynneiltä jäi positiivinen mielikuva siitä, miten hyvin viljelijät ottavat ympäristöasiat huomioon toimissaan riippumatta siitä oliko toimenpide säädösten vuoksi tehtävä vai omaehtoisesti toteutettu asia.             

Hanketoimijoille ja tilakäyntien tekijöille ensimmäisen itä-suomalaisen ympäristöhankkeen toteutus on haastavaa. Tilakäynnit olivat tekijöille mielenkiintoinen oppimistehtävä, koska lähdettiin tekemään työtä, johon ei valmista sapluunaa ollut olemassa.  Tällä kokemuksella on hyvä jatkaa toimintaa eteenpäin ja samalla valmistautua seuraavan ympäristöohjelma kauden haasteisiin. 

yritysneuvoja Helvi Leinonen
ProAgria Pohjois-Karjala
RAE- ravinnehävikit euroiksi hanke
Länsikatu 15, 80101 Joensuu
p.040-3012420

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

www.proagriapohjois-karjala.fi

 

Mitä kannattaa muistaa uutta teknologiaa hankkiessa?

Uuden teknologian hankkimisessa on viehätystä ja uusia, tomivampia ratkaisuja tarvitaan korvaamaan vanhaa tekniikkaa. Uudenlaisia teknisiä laitteita hankittaessa kannattaa kuitenkin muistaa, että myös uudenlaiset tekniset ongelmat ovat mahdollisia. Jossain tilanteissa uudet ongelmat ovat yllätyksiä myös valmistajille, toimittajille ja asentajille. Tilan kannattaa siksi aina varmistaa oikeutensa teknologian hankinnassa. Apuna voit käyttää tätä ERKKA-hankkeessa koottua kymmenen kohdan muistilistaa:

  • Varmista, että laitteen mukana tulee kattavat käyttö- ja asennusohjeet omalla äidinkielellä.
  • Varmista takuuaika laitteelle sekä takuuehdot. Ovatko takuuehdot tarkasti ja ymmärrettävästi määritelty?
  • Sovi toimitus- ja maksuehdoista. Sovi sopimussakon ehdoista.
  • Jos laite ei toimi mielestäsi oikein, pyydä asentaja uudelleen paikalle. Älä jää epäilemään liian pitkäksi aikaa.
  • Pyydä ostotilanteessa laitteen valmistajan, asentajan ja myyjän yhteystiedot. Ongelmatilanteen sattuessa saat nopeasti apua.
  • Pitää vaatia käyttökoulutus, jos katsoo sen tarpeelliseksi.
  • Jos valmistaja tai myyjä menee konkurssiin, ota yhteyttä maahantuojaan ja sovi takuuehdoista ja huolloista uudelleen.
  • Dokumentoi laitteen asennus.
  • Sovi laitteen tarkistaminen käyttöönoton jälkeen.
  • Sovi kaikesta kirjallisena ja varmista, että teet sopimuksen oikean tahon kanssa.

(A. Viljakainen, T. Pasanen, H. Hyttinen, N. Pitkänen, T.Rantala)

 

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet kiinnostavat investoivia lypsykarjatiloja

Erkka-hankkeen teettämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää investoivien maitotilojen tiedontarvetta energiatehokkuusasioihin ja uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksiin liittyen. Kysely suunnattiin investoiville tiloille Pohjois-Savon alueella. Tuotantokustannusten noustessa energiatehokkuusasiat tulevat helposti monen yrittäjän mieleen. Yhä useampi maatalousyrittäjä kiinnittää huomiota energiaan liittyvissä asioissa jo navettainvestointia suunniteltaessa. Vähintään puolet eri ikäryhmiin kuuluvista yrittäjistä oli kiinnostunut saamaan lisätietoa asiasta.

Eniten kiinnostusta energia-asioita kohtaan löytyi pieniltä tiloilta (25–50 lehmää) (90,9 %). Tähän voisi olla syynä se, ettei pienillä tiloilla ole jouduttu energiaratkaisuja niin pitkälle vielä miettimään. Kustannusten nousun myötä kuitenkin pienetkin tilat voivat saada säästöjä eri energiaratkaisuilla. Suuret tilat todennäköisesti ovat asioita pohtineet investointien yhteydessä. 

Erilaisten navettaratkaisujen omistajilla kiinnostus energia-asioihin eroaa hieman riippuen navettatyypistä. Puolilämpimän pihaton omistajat olivat vähiten kiinnostuneita (50 %). Energiankulutus puolilämpimässä navetassa on pienempi, koska lämmitykseen ei mene niin paljoa energiaa. Todennäköisesti puolilämpimät pihatot alueella ovat melko uusia. Parsinavetan omistavilla viljelijöillä on eniten kiinnostusta energiamuotojen kustannuksia sekä energiatehokkaita ratkaisuja kohtaan (90,9 %). Tähän voisi olla syynä se, että parsinavetat ovat usein lämpimiä. Lämpimien pihattojen osalta kiinnostusprosentti oli myös kohtuullisen korkea (72,7 %).

Energiatietoutta kysellessä vain puolet (50 %) vastanneista koki, että energiatietoa on tarpeeksi saatavilla. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli valinnut alan lehdet merkittävimmäksi tiedon lähteeksi. Seuraavaksi eniten vastaajat saavat tietoa internetistä kotimaisilta sivuilta ja toisilta viljelijöiltä. 

Energiamuodoista eniten yrittäjiä kiinnosti maalämpö. Investoinnin yhteydessä tarvikkeiden hankinta, lämpökanaalien suunnittelu ja kaivaminen tuovat eniten kustannuksia. Alkukustannusten jälkeen kulut jäävät kuitenkin melko alhaisiksi ja maalämmön toimivuus on hyvä. Toiseksi kiinnostavimpia uusiutuvan energian tuotantomuotoja tiloilla olivat biokaasu ja pientuulivoima. Biokaasun osalta sen lannan käsittelypuolelle tuomat edut lisänneevät kiinnostusta. Maidonjäähdytys lämpöpumpputekniikalla kiinnosti 20,8 % vastanneista ja lämmönkerääminen lietekanavasta 12,5 % vastanneista. Joitakin vastaajia kiinnosti puukaasusähköntuotanto, siitä halusi lisätietoa 8,3 % kyselyyn vastanneista

Kiinnostus erilaisiin tapoihin vähentää energiankulutusta oli melko yhtenäinen. Eniten vastaajia kiinnosti työtapojen muuttaminen energiatehokkaammaksi, laitteiden energiankulutus ja pienen kokoluokan sähköntuotannon ja lämmöntuotannon tekniikka ja kannattavuus (29,20 %). Voidaan todeta, että energiakulutusta halutaan pienentää työtavoilla ja laitevalinnoilla, vähän vähemmän kiinnostaa itse tuotantorakennuksen energiakulutus (16,70 %). Lisäksi yrittäjillä on kiinnostusta omavaraiseen energian- ja lämmöntuotantoon.

Energianhinnan kehityksellä on melko suuri merkitys energiatuotantomuodon valintaan. Erittäin suuri merkitys oli 20,8 %:lle vastanneista, melko suuri merkitys 62,5 %:lle. Vain 8,3 %:lle hinnalla ei ole juuri lainkaan merkitysta. Parhaiten yrittäjät kokivat tuntevansa sähkön ja öljyn hinnan ja huonoiten turpeen ja oljen hinnan.

Maatilojen energiaohjelmasta oli kuullut puolet vastanneista.  Yrittäjistä 75 % on sitä mieltä, että energiaohjelmasta ei ole tiedotettu riittävästi. Tietoa asiasta on saatu alan lehdistä.

FaLang translation system by Faboba
Euroopan maaseudun kehittämisrasto Euroopan sosiaalirahasto Vipuvoimaa EU:lta ELY-keskus